Inatsit tunngaviusoq

Inatsit tunngaviusoq tassaavoq Danmarkimi nunami naalakkersuinikkut aaqqissuussinerup imarisaa. Tassani ilaatigut nassuiarneqarpoq inuiaqatigiit naalakkersuinerisa aaqqissugaanerat, innuttaasut pisinnaatitaaffii pisussaaffiilu aamma oqartussaaffiit agguataarneqarnerat.

Større

Danmarkimi Inatsisit 1.300-t missaanniipput. Inatsit pingaarnerpaaq tassaavoq inatsit tunngaviusoq. Tassani danskit demokratiiannut malittarisassat tunngaviusumik allaqqapput. Inatsit tunngaviusoq kapitalinik 11-nik paragraffinillu 89-inik imaqarpoq.

Inatsit tunngaviusup siulliup 1849-mi atuutilerneraniit Danmarki demokrateeqarsimavoq. Inatsit tunngaviusup akuerineqarnerani kisermaassilluni naalakkersuisinnaaneq kipineqarpoq. Kunngip pissaanera annikillisinneqarpoq innuttaasullu ilaat qinersisinnaatitaalerput.

Inatsisit allat tamarmik inatsimmut tunngaviusumut naapertuuttariaqarput. Taamaattumik inatsit tunngaviusoq inatsisinit allanit allanngortinnissaa ajornakusoorneruvoq. 1849-miit sisamariarluni allanngortitsisoqarsimavoq.

Kunngip oqartussaanera takussutissiaannaavoq

Danskit naalakkersuinerat tassaavoq naalagaaffik kisermaassisuunngitsumik kunngilik. Tamanna inatsit tunngaviusumi § 2-mi aalajangersarneqarpoq. Ima isumaqarpoq kunngi naalakkersuinermik oqartussaassuseqarpoq, kisianni oqartussaaneq taanna inatsit tunngaviusumi malittarisassanik killilersorneqarsimalluni.

Kunngip oqartussaassuseqarnerata killilersorneqarnera ullumikkut assut annertuvoq. Kunngi nammineerluni oqartussaassuseqanngilaq. Nuna Folketingip akuerisimasaanik naalakkersuinikkut aqunneqarpoq.

Oqartussaaneq pingasunut immikkoortinneqarsimavoq

Danmarkimi oqartussaaqataanerup agguataarneqarnera inatsit tunngaviusumi 1849-meersumi allassimavoq: "Inatsisiliorsinnaaneq kunngimi Folketingimilu ataatsimut inissisimavoq." Aalajangiisussani qullersaavoq Kunngi. Eqqartuussisinnaaneq eqqartuussivinniippoq (§ 3).”

Oqartussaaqataanerup agguataarneqarnerani oqartussaaqataanermik atornerluinissaq pinaveersaartinneqarpoq.

Ullumikkut imm. 3 1849-miit allaanerusumik paasineqartarpoq. Kunngi naalakkersuinit taarserneqarsimavoq. Inatsisiliorsinnaaneq taamaalilluni naalakkersuisuni Folketingimilu inissisimavoq. Kisianni oqartussaaqataanerup agguataarneqarnera suli qitiusumik tunngaviuvoq, danskillu inuiaqatigiit naalakkersuisuisa tunngavigivaat.

Danmarkimi Naalakkersuisut Folketingimit tapersersorneqarnissartik pisariaqartippaat

Danmarkimi naalakkersuisut amerlanerussuteqartunit akerlilerneqarsinnaanngillat. Taamaattumik ilaasortat 90-it amerlanerusulluunniit naalakkersuisunut akerliuppata naalakkersuisut uppisinneqarsinnaapput tunuartariaqarlutillu.

Taanna taaneqartarpoq inatsisartoqarnikkut ikinnerussuteqarneq inatsisinilu immikkoortoq 15-imi aalajangersarneqarsimasoq. Tassani allassimavoq Folketingip ministeriunermut tatiginninnginnertik ersersippassuk naalakkersuisut tunuartariaqartut imaluunniit qinersisitseqqittariaqartut.

Inatsisartoqarneq naalakkersuisut Folketingillu akornanni oqartussaaqataanermut toqqaannanngitsumik sunniuteqarpoq: Naalakkersuisut politikkimik Folketingimi amerlanerussuteqartunit tapersersorneqartumik ingerlatsisariaqarput.

Inatsisartoqarneq danskit demokratiianni 1901-imiilli tunngaviuvoq, aatsaalli 1953-imi inatsit tunngaviusumut ilanngunneqarluni.

Innuttaasut pisinnaatitaaffeqarput pisussaaffeqarlutillu

Innuttaasut arlalinnik pisinnaatitaaffeqarput taakkulu inatsit tunngaviusumi allassimapput. Pisinnaatitaaffiit tassaapput:

  • inuttut kiffaanngissuseq – nammineq piumasamik upperisaqarnissamut isumaqarsinnaanissamullu pisinnaatitaaffik
  • Killilersuganani oqaaseqarsinnaatitaaneq – isummamik oqaaseqarsinnaatitaaneq
  • kiffaanngissuseqarluni ataatsimoorsinnaaneq – isummat pillugit ataatsimoorsinnaanermut aamma akerliussutsimik takutitsisinnaanermut pisinnaatitaaffik
  • peqatigiiffeqarnissamut kiffaanngissuseqarneq – peqatigiiffinnik pilersitsisinnaanermut ilaasortaasinnaatitaanermullu pisinnaatitaaffik

inatsit tunngaviusumi aamma meeqqat tamarmik ilinniagaqarnissaminnut pisinnaatitaaffilerneqarput – meeqqat atuarfianni, atuarfinni namminersortuni imaluunniit angerlarsimaffimmi. Angutit peqqissut pisinnaasullu tamarmik sakkutuujunissamik pisussaatitaapput.