Inatsisissatut siunnersuusiornermi piffissaq sivisooq atorneqartarpoq. Taamaaliornissamut inatsisitigut ilisimasaqarluarnissaq pisariaqarpoq. Danmarkimi naalakkersuisut ministereqarfinni atorfilittanik amerlasuunik ikiorteqartarput. Partiit naalakkersuisooqatigiinni ilaanngitsut taamatut ikiorteqartanngillat. Taakku allattoqarfimminni Folketingillu Aqutsisoqarfiani sulisunit taamaallaat ikiorneqartarput. Taamaattumik inatsisissatut siunnersuutinik amerlanerpaanik Danmarkimi naalakkersuisut saqqummiussisarput.

Inatsisissatut siunnersuutip inatsisinngortinneqannginnerani sulineq annertooq pisariaqartarpoq.

Inatsisissatut isumassarsiaq Danmarkimi naalakkersuisunit tunniunneqaruni inatsisissatut siunnersuut:

1. ministereqarfimmit imaluunniit ministereqarfinni inatsimmut tassunga attuumassuteqartunit suliarineqassaaq
2. ministerit ataatsimiinneranni Naalagaaffiullu Siunnersuisoqatigiivini akuerineqassaaq
3. kattuffinnut, attuumassutilinnut assigisaannullu nassiunneqassaaq oqaaseqaasiorfigineqarsinnaassallunilu
4. Folketingip inersuaani saqqummiunneqassaaq, tassa imaappoq Folketingip siulittaasuata inatsisissatut siunnersuut naammassineqarsimasoq inersuarmi nalunaarutigissavaa
5. Folketingip inersuaani siullermeersumik suliarineqassaaq, tassani partiit oqaaseqartartuisa oqallisigissavaat
6. ataatsimiititalianut nassiunneqassaaq, taakkunani ilaasortat sukumiisumik oqaloqatigiissutigissavaat, ministerimut apeqquteqarlutik imaluunniit ministerimut siunersiueqateqarnissamik noqqaassuteqarlutik
7. Folketingip inersuaani aappassaanik suliarineqassaaq, tassani partiini oqaaseqartartut siunnersuut oqaluusereqqissinnaassavaat allannguutissatullu siunnersuuteqarnissaminnut periarfissaqassallutik
8. qaqutigoortumik ataatsimiititaliamit suliarineqaqqittarpoq
9. Folketingip inersuaani pingajussaaneersumik suliarineqassaaq taasissutigineqarlunilu
10. Folketingip inersuaani inatsisissaq akuerineqarneraniit ullut 30-t qaangiutsinnagit naalagaaffimmi qullersaasumit atsiorneqassaaq

Danmarkimi naalakkersuisut inatsisissatut siunnersuutaat Inatsisinut ministeriaqarfimmut nassiunneqartuaannassaaq, inatsisitigut atuussinnaassuseqarnera, inatsisini allani malittarisassanik unioqqutitsinnginnissaa imaluunniit nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissutini malittarisassanik unioqqutitsinnginnissaa qulakkeerneqassallutik. Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfimmut nassiunneqassaaq inatsisissatullu siunnersuutip aningaasatigut kingunerisassai nalilersorneqassallutik.

Nalinginnaasumik inatsisissatut siunnersuutit Folketingimi isummerfigineqannginnerini ministerit partiinik isumaqatiginninniarnermikkut akuersisussat amerlanerussuteqarnissaannik qulakkeerinnittarput.

Inatsisissatut siunnersuutip saqqummiunneqarneraniit naammassinissaata tungaanut ikinnerpaamik ullut 30-t ingerlassapput. Tamanna Folketingip malittarisassaani allassimavoq. Piffissaliussaq atorneqarpoq inatsisissatut siunnersuutip tassanngaannartumik akaareqatigiinnginneq tunngavigalugu akuersissutigineqannginnissaa qulakkeerniarlugu.

Inatsisissatut siunnersuut allanneqareerpat misissorneqareerpallu ministereqarfiup oqartussanut, kattuffinnut peqatigiiffinnullu attuumassuteqartunut nassiutissavaa. Taakku siunnersuummut allakkatigut oqaaseqaasiorsinnaapput akerliliillutilluunniit. Tamanna taaneqartarpoq tusarniaanermi akissuteqaat. Innuttaasut aamma tusarniaanermi akissuteqaatinik nassiussisinnaapput.

Tusarniaanerit ingerlanneqarnerini ilaatigut inatsisit qaffasissumik pitsaassuseqarnissaat qulakkeerneqassaaq, ajornartorsiutillu inatsisip aaqqiiviginiagai tunngavigineqassallutik. Oqartussat kattuffiillu inatsisissatut siunnersuutinik inatsisissamik nassinneqartartut immikkut ilisimasaqartuusarput misilittagaqartuusarlutillu. Inatsisissatut siunnersuutip naammassineqannginnerani Inatsisartunilu oqallisigineqannginnerani tusarniaavigineqartut ilisimasaasa misilittagaasalu Naalakkersuisunit ilisimaneqarnissaat pingaaruteqarpoq.

Inatsisissatut siunnersuutip Folketingimi ilaasortanit inersuarmi oqallisigineqannginnerani tusarniaanermit akissutit Danmarkimi naalakkersuisunit Folketingimi ataatsimiititalianut attuumassuteqartunut nassiunneqartarput. Folketingimi ilaasortat tusarniaanermit akissutit atorlugit inatsisissatut siunnersuut naleqqunnersoq nalilersussavaat ilanngussassaqarpallu ilanngussillutik.

Danmarkimi naalakkersuisut tusarniaanerup nalaani akerliliisimanerit oqaaseqaatillu tunniunneqartut ilaatigut malinneq ajorpaat. Imaassinnaasoq isornartorsiuinerup naleqqutinnginneranik Danmarkimi naalakkersuisut naliliisut. Tamat oqartussaanerannut malittarisassanut tamanna ilaavoq, naalakkersuisullu tusarniaanermi akissuteqaatinut akuersaarnissaminnut pisussaaffeqanngillat.

Allakkiat inatsisiliornermut tunngasut tamarmik Danmarkimi Folketingip nittartagaatigut tamanut ammasumik takuneqarsinnaapput.

Ukiut tamaasa aalajangiiffigisassatut siunnersuutit 200-t missaat Folketingip inersuaani isummerfigineqartarput. Folketingimi ilaasortat naalakkersuisullu (ministerit) taakkuninnga saqqummiussisinnaapput. Taamaattorli amerlanertigut folketingimi ilaasortat saqqummiussisuusarput.

Aalajangiiffigisassatut siunnersuutit piareersarneqarnissaat inatsisissatut siunnersuutinut sanilliullugit ajornannginnerupput sukkanarnerullutillu sukumiisumik allaaserineqartariaqartannginnamik.

Aalajangiiffigisassatut siunnersuut pisortatigoortumik taaneqartarpoq folketingimi aalajangiiffigisassatut siunnersuut. Inatsisissatut siunnersuutit Folketingip inersuaani pingasoriarlutik isummerfigineqartarput. Aalajangiiffigisassatut siunnersuutit marloriaannarlugit isummerfigineqartarput:

• Siullermeerinninnermi: Siunnersuummut tunngassuteqartumut oqaaseqartussat ministerilu aalajangiiffigisassap imarisaanut attuumassuteqartoq aalajangiiffigisassatut siunnersuut pillugu isummaminnik saqqummiussisarput oqalliseqatigiittarlutillu
• Ataatsimiititaliami suliaqarneq: Ataatsimiititaliami ilaasortat siunnersuummik nalilersuisarput oqallisigeqatigiittarlutillu
• Ilaatigut aappassaanerinninnermi: Siunnersuut Folketingip inersuaani taasissutigineqartarpoq. Pisuni qaqutigoortuni siunnersuutip taasissutigineqannginnerani oqaluuserineqaqqittarpoq.

Aalajangiiffigisassatut siunnersuutit amerlanersaat politikkikkut illuatungiliuttunit saqqummiunneqartarput. Siunnersuutit amerlanertigut Danmarkimi naalakkersuisut iliuuseqarnissaannik piumasaqaatitut allanneqartarput. Assersuutigalugu siunnersuuteqartut imaassinnaasoq Danmarkimi naalakkersuisut inatsimmik nutaamik siunnersuuteqarnissaannik imaluunniit inatsit atuuttoq aalajangersimasumik allanngortinneqarnissaanut piumasaqartut.

Aalajangiiffigisassatut siunnersuutit amerlanersaat illuatungiliuttunit saqqummiunneqartarmata amerlanertigut akuerineqarneq ajorput. Ilaatigut ataatsimiititaliamut taamaallaat apuuttarput qinersissutigineqarnerlu ajorlutik. Taakkua Folketingimi ukioq naagaangat atuukkunnaattarput.

Partiit illuatungiliuttut ilaatigut politikkikkut isumassarsiat nutaat apuunniarlugit aalajangiiffigisassatut siunnersuusiortarput. Susassaqarfimmi ministerip partiini oqaaseqartartut peqatigalugit siunnersuut Folketingip inersuaani oqaloqatigiissutigisarpaat. Tamatumani partiit tamarmik, taassumalu ataani Danmarkimi partii/-t naalakkersuisuutitaqartoq/-tut sammisat aalajangersimasut pillugit isumaliuteqarnissaminnut pisussaaffilerneqassapput.

Danmarkimi naalakkersuisut aalajangiiffigisassatut siunnersuummut isumassarsiaq iluarippassuk, taava isumassarsiaq tamakkerlugu imaluunniit isumassarsiap ilaa kingusinnerusukkut Danmarkimi naalakkersuisut inatsisissatut siunnersuutaannut ilaatinneqassaaq. Partiip illuatungiliuttup isumassarsisup isumassarsiaq nersorneqaatigissanngilaa. Taamaakkaluartoq politikkerisami ilaa atuutilersinneqartoq sunniuteqaqataaffigissavaa.

Siullerpaamik Folketingimut qinigaanermi Folketingimilu sulinissaq sioqqullugu inatsimmik tunngaviusumik malinninnissamut atsiortoqassaaq.

Inatsisartuni ilaasortat namminneq inissisimanertik isiginnittaatsitillu tunngavigalugit qinersisinnaatitaapput – partii qanoq isumaqarnersoq apeqqutaatinnagu. Tunngaviusumik inatsimmi § 56-imi aalajangersarneqarpoq: "Folketingimi ilaasortat isummakkut aalajangiusimasaminnit taamaallaat pisussaaffilerneqarsimapput, qinersisartullu najoqqutassiaannit arlaannilluunniit pisussaaffeqanngillat.« Amerlanertigulli Folketingimi ilaasortat Folketingimi isumaqatigiissutigineqarsimasoq qinertarpaat. Tassa imaappoq parteeqatigiit tamarmik assigiimmik qinersisarlutik.

Inatsisissatut siunnersuutit ileqqorissaarnermut tunngassuteqarneruppata – assersuutigalugu IVF-imut tunngatillugu – partiit amerlanertigut ilaasortatik nammineernerusumik taasitittarpaat. Taamaalillutik namminneq isummatik taamaallaat tunngavigalugit qinersisinnaallutik.

Folketingimi ilaasortat Danmarkimi naalakkersuisunik nakkutiginnissagunik qanoq suleriuseqarnersut ilisimasaqarfigisussaavaat. Ilaatigut ministerinut apeqquteqartarnermikkut ilisimasassanik katersisarput.

Naalakkersuisumut akisussaasumut apeqquteqarnikkut folketingimi ilaasortat apeqqutinut makkununnga akissutisisinnaapput:

• ministereqarfiup inatsisit qanoq aqunnerai
• ingerlatsineq eqqortumik ingerlanersoq
• inatsit immaqa allanngortinneqartariaqarnersoq
• inatsisip allanngortinnissaanut Danmarkimi naalakkersuisut suleqataajumassanersut

Folketingimi ilaasortat ministerinut apeqqutigisartagaat nalinginnaasumik sammisamut aalajangersimasumut tunngasarput. Nalinginnaasumik suliassat immikkut ittut pillugit apeqquteqartarput, ass. suliassat tusagassiuutini oqaluuserineqartut. Ilaatigut aamma innuttaasut, kattuffiit imaluunniit suliffeqarfiit folketingimi ilaasortanut suliassamik uparuaasimasinnaapput. 

Folketingimi ilaasortat namminneq isummatik akissutiminnut ilannguttarpaat, namminneq politikkikkut inissisimanertik kiisalu Danmarkimi naalakkersuisut politikkiannut sumi isumaqataannginnertik takutinniartarlugu.

Folketingimi ilaasortat apeqqutit 15.000-t missaanniittut ministerinut apeqqutigisarpaat. Ima iliornikkut:

• Folketingip inersuaani oqaaseqartarlutik apeqqutilliinikkut
• allakkatigut ministerinut apeqqutilliinikkut
• ministerip siunersioqatiginissaanut noqqaassuteqarnikkut

Danmarkimi naalakkersuisut suliaannik Folketingip nakkutiginninneranut atatillugu, ataatsimiititaliap ataatsimiinnissaanut ministeri aggersarneqarsinnaavoq. Ataatsimiititaliaq qaaqqusisarpoq ministerimut allakkatigut apeqqummik nassiussineratigut. Ministeri taamaalilluni ornigutissaaq, apeqqummullu akissuteqarluni. Tamanna taaneqartarpoq siunersiuinermik. Ataatsimiititaliami ilaasortat inatsisiliorneq ullumikkut ingerlanneqartoq pillugu siunersioqatigiinneq aqqutigalugu apeqquteqarsinnaapput. Aamma ass. suliat tusagassiuutiniittut pillugit apeqquteqarsinnaapput.

Siunersioqatigiinneq ammasumik matoqqasumilluunniit ingerlanneqarsinnaavoq. Innuttaasut tamarmik Folketingimut ornigussinnaapput siunersioqatigiinnerlu ammasumik ingerlanneqartoq isiginnaarlugu. Siunersioqatigiinnerit ammasut aamma Folketingip nittartagaani innuttaasunit toqqaannartumik isiginnaarneqarsinnaapput. Siunersioqatigiinnerit matoqqasumik ingerlanneqartut innuttaasunit isiginnaarneqarsinnaanngillat. 

Ataatsimiititaliat ataavartumik sassarusuttunik pulaarneqartarput. Sassartitat tassaapput innuttaasut imaluunniit kattuffiit, suliffeqarfiit assigisaallu sinniisaat, inissisimaffitik imaluunniit ilisimasatik pillugit ataatsimiititaliamut ingerlatitseqqeerusuttut, ilaatigut ataatsimiititaliap inatsisissatut siunnersuutinik suliaqarnerani sunneeqataarusuttut.

Kikkulluunniit ataatsimiititaliamik ataatsimeeqateqarnissamik qinnuteqarsinnaapput, aamma innuttaasut. Ataatsimiititalialli suliassat ataasiakkaat suliarineq ajorpaat. Taamaattumik aallartitanik inunnut ataasiakkaanut tunngatillugu sulianik akuersaarnissaminnut tunuarsimasarput.

Sassartitaq nalinginnaasumik suliaq/sammisaq pillugu ataatsimiititaliamut oqaluttuarnissaminut minutsinik 15-inik piffissaqartarpoq. Ataatsimiititaliami ilaasortat sassartitamut apeqquteqarsinnaapput, sassartitarli ilaasortanut apeqquteqarsinnaanani.

Innuttaasut ataatsimiititalianut allakkatigut attaveqartuaannarsinnaapput. Ataatsimiititaliami ilaasortat taava, ilisimasat tunniunneqartut tunngavigalugit sammisaq pillugu ministerinut ataatsimik arlalinnilluunniit apeqquteqassanerlutik aalajangiissapput. Taamaalillutik innuttaasut politikkikkut ingerlanneqartunut toqqaannanngikkaluamik sunneeqataasinnaapput.

Ataatsimiititaliap aalajangersinnaavaa ataatsimiititaliap suliassaqarfiani inatsisissatut siunnersuut imaluunniit sammisaq pillugu tusarniaasoqarnissaa. Ataatsimiititaliap nammineq aalajangissavaa immikkut ilisimasallit, ilisimatuut il.il., sorliit immikkut ilisimasalittut ataatsimiititaliami issiassanersut. Ataatsimiititaliap nalinginnaasumik kattuffiit arlallit tusarniaanissamut qaaqqusarpai. Tusarniaanerit nalinginnaasumik tamanut ammasuusarput.

Aningaasanut inatsit pillugu politikkikkut isumaqatigiinniarnerit qaammatinik arlalinnik sivisussuseqartarput inatsit suliassaasarmat annertooq. Politikkikkut susassaqarfippassuit isumaqatiginninniutigineqartarput.

Tunngaviusumik inatsit naapertorlugu Danmarkimi naalakkersuisut ukiup naatsorsuiffiusup aallartinnissaanut kingusinnerpaamik qaammatit sisamat sioqqullugit aningaasanut inatsisissamik saqqummiussisassapput, tassa ukiut tamaasa kingusinnerpaamik aggustip 31-anni (ukiumut naatsorsuiffik ukioq ilivitsuusarpoq).

Folketingimi naalakkersuisut aningaasanut inatsisissatut siunnersuut septembarimi siullermeersumik misissortarpaat. Tamanna pisarpoq aningaasanut inatsit pillugu oqallinnerup nalaani. Piffissaq sivisooq atorneqartarpoq unnuullu tungaanut sivisussuseqarsinnaasarluni. Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliap Folketingimilu immikkut ilisimasalittut ataatsimiititaliat arlallit allat aningaasanut inatsisissatut siunnersuut taamaalillutik nalilersussavaat. Taakku siunnersuummi immikkoortut aalajangersimasut pillugit aningaasaqarnermut naalakkersuisumut ilaatigut apeqqutilliisarput.

Folketingip ataatsimiittarfiani suliassat saniatigut Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoq Folketingimi partiinik isumaqatiginninniartarpoq.

Folketingip inersuaani pingajussaaneerinninnermi partiit aningaasanut inatsisissatut siunnersuut taasissutigisarpaat. Taasineq tamanna nalinginnaasumik Folketingip ukiuata ingerlanerani sivisunerpaasarpoq. Tassami aningaasanut inatsimmut allannguutissatut siunnersuutit amerlasarmata. Taakku Folketingip aningaasanut inatsisissap inaarutaasumik akuersissutigineqarnissaa sioqqullugu taasissutigineqaqqaartarput.

Isumaqatiginninniarnerit taasinerillu aningaasanut missingersuutinut  pingaarnersiuinernullu taamaallaat tunngassuteqartanngillat. Partiit naalagaaffiup aningaasanut missingersuutaat pillugit isumaqatiginninniartarput, ilaatigut politikkikkut akisussaaffimmik tigusinertik qinersisartunut takutinniarlugu.

Danmarkimi naalakkersuisut aningaasanut inatsisaat akuersissutigineqanngippat tunuartariaqassapput imaluunniit qinersisitsillutik. Aningaasanulli inatsit amerlanertigut decembarip naalernerani amerlanerussuteqarluartunit akuerineqartarpoq.

Folketingimi ilaasortat inuiaqatigiinnut inatsisiliorfigisanut attaveqarluartariaqarput. Taamaattumik Folketingimi ilaasortat Christiansborgip avataani politikkikkut ataatsimiinnernut piffissarujussuaq atortarpaat, ilaatigut ukunani:

• qinersisartut peqatigiiffiini, oqallinnerni il.il.
• suliffeqarfiit aamma soqutigisaqaqatigiiffiit sinniisaat peqatigalugit
• innuttaasut immikkut ilisimasatik imaluunniit suliassaqarfitik pillugit oqaloqatiginnikkumasut peqatigalugit
• ilisimatusartut suliaminni ilisimasat kingulliit pillugit oqaluttuassallit peqatigalugit

Folketingimut ilaasortat aamma suliffeqarfinnut assigisaannullu innuttaasut ulluinnarni inuunerannik ajornartorsiutaannillu paasisaqarnerulernissaq anguniarlugu pulaartarput.

Inuiaqatigiinni innuttaasut ataatsimeeqatigineqarnerini Folketingimi ilaasortat suliassat assigiinngitsorpassuit pillugit isummat assigiinngitsut paasisaqarfigisarpaat. Ilisimasanik pingaarutilinnik tunniussisarput taamaalillutillu inatsisiliornissamut pitsaanerusumik tunngaviliisarlutik.

Folketingimi ilaasortaq inatsisissatut aalajangiiffigisassatullu siunnersuutinut tamanut, partiimi isummerfigisariaqagaanut, sukumiisumik paasisimasaqalissalluni angummassinnaasanngilaq. Partiit oqaaseqartartuisa suliassaraat sammisat aalajangersimasut pillugit partiip inissisimaneranik saqqummiussisarnissaq.

Taamaaliortarput:

• Folketingip inersuaani oqallinnerit nalaanni
• Folketingip ataatsimiititaliaani oqallinnerni
• tusagassiortunit apersorneqarnerni

Taamaattumik susassaqarfinni assigiinngitsuni oqaaseqartartut, suliassat tamarmik sukumiisumik ilisimasaqarfigisariaqarpaat susassaqarfimminnilu ineriartorneq malinnaavigalugu. Partiini minnerni folketingimi ilaasortat ataasiakkaat nalinginnaasumik amerlasuunik oqaaseqartartunik sulisoqartarput. Suliassanik avitseqatissat amerlasoorsuusanngillat.

Oqaaseqartartoq nalinginnaasumik ataatsimiititaliami sammisaq pillugu suliaqarfiusumi ilaasortaasarpoq. Ass. akileraartarnermut oqaaseqartartoq nalinginnaasumik Akileraartarnermut Ataatsimiititaliami ilaasortaasarpoq.

Politikkikkut oqaaseqartartup tamanut ammasumik oqallinnermi partiit allat allatut aalajangeraluartut partiimi isumaata attanneqarsinnaanera anguniassavaa.

Folketingip inersuaani ukiumoortumik oqallinnerni annertuuni politikkikkut oqaaseqartartoq partii sinnerlugu oqalugiartarpoq, partiillu allat oqaaseqartartuinik oqallitsitsisarluni.

Politikkikkut oqaaseqartartoq aamma – ilaatigut ulluinnarni TV-kkut, radiukkut, aviisitigut imaluunniit internetikkut apersorneqarnissamut imaluunniit politikkikkut oqallinnerni saqqummertarpoq.

Folketingimi suleqatigiissitat eqimattat ataasiakkaat tamarmik Folketingimi ilaasortamik siulittaasussaminnik toqqaasarput. Suleqatigiinni siulittaasup partiip Folketingimi suleqatigiissui siuttuuffigai - partiip siulittaasua nuna tamakkerlugu siulittaasuutigisoq assiginagu.

Partiip eqimattaani siulittaasoq ilaatigut Christiansborgimi ataatsimeeqatigiittoqarnerani aqutsisuusarpoq. Folketingimi ilaasortaasut suliaq pillugu ataatsimiillutik oqalliseqatigeereeraangata siulittaasoq naggasiilluni oqaaseqartarpoq, ass. partiip qanoq isumaqarneranik inatsisissatullu siunnersuut pillugu qanoq folketingimi eqimattat taasissuteqarnissaat pillugu inerniliilluni.

Suleqatigiit eqimattaanni siulittaasoq partiip oqaaseqartartuinik agguataarisarpoq, taamaalillunilu politikkikkut susassaqarfinni assigiinngitsuni kikkut partii sinnerlugu oqaaseqarsinnaanersut aalajangertarlugu.

Folketingimi suleqatigiiaat eqimattat Folketingimit aningaasatigut taperserneqartarput. Folketingimi suleqatigiit tapersiineq iluaqutigalugu inatsisartuni ilaasortat ikiorniarlugit sulisunik arlalinnik atorfinitsitsisarput. Atorfinitsinneqartut tassaasinnaapput allaffimmiut, tusagassiortut siunnersortillu. Folketingimi suleqatigiit annertussusaat naapertorlugu tapersiisoqartarpoq.

Folketingimi ilaasortat Christiansborgimi namminneq allaffeqassapput. Ilaat namminneq allaffimmioqartarput, ilaat ataatsimik arlalinnilluunniit suleqateqartarlutik.