Danmarkimi Naalakkersuisut

Danmarkimi Naalakkersuisut ministereqarfitik aqqutigalugit Folketingimi inatsisit akuersissutigineqartut malillugit nunami aqutsisarput.

Større

Naalakkersuisoqarneq ima pilersinneqartarpoq

Ukiut sisamat ingerlanerini ikinnerpaamik ataasiarluni qinersisoqartarpoq. Qinersisoqareeraangat inernerillu tunngavigalugit inissat agguataarneqareeraangata Folketingi nutaaq pilersinneqartarpoq. Tamatuma kingorna kina ministeriunerussanersoq aalajangerneqartarpoq naalakkersuisunngortitsisoqarlunilu.

Partiit sinniisaat kina ministeriunerussanersoq pillugu kunngimut siunnersuuteqartarput. Kunngip matumani allassimasut arlaat toqqassavaa:

  • naalakkersuisunngortitsinissamik aamma ministeriuninngortitsinissamik suliassamik tigumminnittuusussaq imaluunniit
  • kina ministeriunerussanersoq pillugu isumaqatiginninniarnermi siuttuusinnaasussaq

Ministeriuneq toqqarneqareepat ministerillu toqqarneqareerpata kunngi pisortatigoortumik naalakkersuisunik atuutitsilissaaq. Folketingip naalakkersuisut nutaat pisortatigoortumik akuersissutigineq ajorpai.

Danmarkimi ikinnerussuteqaraluarlutik naalakkersuisuutitaqartut inatsisartoqarnikkut tapersersorneqarsinnaasumik tunngavissarsiussapput

Danmarkimi akulikitsumik ikinnerussuteqartunik naalakkersuisoqartarpoq. Tassa imaappoq naalakkersuisuutitaqalersut namminneq 90-inik amerlanernilluunniit isertitaqarsimaneq ajorput. Taamaattumik partiinik politikkiminnut tapersersuisunik suleqatissarsiortarput, akerliusut amerlanerussuteqannginniassammata.

Partiip ministeriuninngortussamik tapersersuinera partiip naalakkersuisuutitaqartitsilernissaanik kinguneqartariaqanngilaq. Naalakkersuisut inatsisissatut siunnersuutaannut tamanut aamma akuersaartariaqanngilaq. Kisianni ministeriuninngortussap tapersersorneratigut partiip takutissavaa:

  • naalakkersuisunik uppisitsiniaanissamik siunertaqannginnertik
  • politikkiminnut naalakkersuisut amerlanerussuteqarnissaannik ikiuerusunnertik

Tamanna taaneqartarpoq naalakkersuisuni inatsisartoqarnikkut amerlanerussuteqartunik tunuliaquteqarneq.

Danmarkimi Naalakkersuisut Folketingimit tapersersorneqarnissartik pisariaqartippaat

Naalakkersuisooqatigiinnissamut tunngavissat tassaapput politikkikkut pilersaarutitut isumaqatigiissut

Naalakkersuisuni nutaani partiit ataatsimoorlutik naalakkersuisooqatigiinnissamut tunngavissanik allataqassapput. Tassaasumik politikkikkut pilersaarutitut isumaqatigiissut. Tassani naalakkersuisut piffissami naalakkersuinermi aggersumi politikki sorleq atuutilersinneqassanersoq nalunaarutigissavaat.

Folketingip ukiui tamakkerlugit naalakkersuisut inatsisissamik saqqummiussisarput. Tassani ilaapput inatsisissatut siunnersuutit amerlanerussuteqarnissamut naalakkersuisunit naatsorsuutigineqartut. Inatsisissat aqqutigalugit naalakkersuisut politikkiminni pingaarnerutitatik suliniutinngortissinnaavaat.

Ministeriuneq

Ministeriuneq nunap qullersaatut atorfeqarpoq. Ministeriuneq immikkut annertuumik oqartussaaffeqarpoq immikkullu annertuumik akisussaaffeqarluni. Ass. ukiuni sisamani naalakkersuisoqarnerup iluani qaqugukkut qinersisoqassanersoq ministeriunerup kisimi aalajangersinnaavaa.

Politikerimut ministeriuninngorusuttumut pisortatigoortumik piumasaqaateqanngilaq. Ass. inatsisilerituujusariaqanngilaq il.il. Ilinniagaqarsimanissaq aamma pisariaqanngilaq.

Ministeriuneq nalinginnaasumik Folketingimi partiit annerit ilaanni partiimi siulittaasuusarpoq Folketingimilu ilaasortaalluni.

Ministeriuneq nutaaq qinigaasoq naalakkersuisunik nutaanik toqqaasarpoq. Ministeriunerup aalajangissavaa ministeriaqarfiit suussanersut kikkullu ministerinngussanersut. Ministeritut toqqagaasut amerlanersaat Danmarkimi Folketingimut aamma qinigaasuusarput. Kisianni aamma taamaattariaqanngilaq.

Ministeriuneq qinigaaqqissimasoq amerlasuutigut ministerissanik toqqaaqqittarpoq. Imaassinnaasoq ministerissat nutaat toqqarneqartut imaluunniit siusinnerusukkut ministeriusimasut ilaat susassaqarfinnut allanut nuunneqartut. Ilaatigut ministeriunerup qinigaaqqissimasup ministereqarfiit susassaqarfiinik allannguisarpoq. Ministereqarfiit ilaat ataatsimoortinneqarsinnaapput politikkikkullu susassaqarfiit naalakkersuisut immikkut pingaarutilittut isigisaat namminneq ministereqarfeqalersinneqarlutik.

Ministeriuneq kisimi ministerinik soraarsitsisinnaavoq/taarsiisinnaavoq.

Ministeriunerup qulakkeertussaavaa:

  • naalakkersuinermi ataqatigiissaarinissaq, taamaalilluni ministerit naalakkersuisut politikkiannut isumaqataasutut saqqummersillugit, naak partiinit assigiinngitsunit aallaaveqarsinnaagaluartut
  • politikkikkut iligiinnerup partiit naalakkersuisut tapersersuisullu akornanni inissinnissaa

Ministeriunerup ataqatigiissaaraluni ataatsimiinnerit amerlasuut ingerlattarpai, ilaatigut naalakkersuisut partiivini siulittaasut peqatigalugit, ilaatigullu ministerit peqatigalugit.

Naalakkersuisut ataatsimiititaliaat politikkikkut maskiinaqarfittut taaneqarsinnaapput. Tassani ministerit naalakkersuinermut suliat politikkikkullu siunnersuutit suleqatigiiffigisarpaat. Ataatsimiititaliat amerlassusiat suliassallu naalakkersuisuniit naalakkersuisunut assigiinngisitaartarput. Ministeriunerup aalajangissavaa ataatsimiititaliat sorliit pilersinneqassanersut, pisariaqarpallu sorliit atorunnaarsinneqassanersut. Ataatsimiititaliat pingaarnerpaat tassaapput:

  • Ataqatigiissaarinermut ataatsimiititaliaq, naalakkersuisut politikkikkut suliniutaannik annertuunik inatsisissatullu siunnersuutinik ataqatigiissaarisuusoq
  • Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaq, naalakkersuisut aningaasaqarnermut politikkiat tamakkerlugu ataqatigiissaarisuusoq

Ministeriuneq immikkut inatsisinik siunnersuuteqarpiarneq ajorpoq. Susassaqarfinni assigiinngitsuni ministerit tamanna suliarisarpaat.

Ministeriunerup nunat tamalaat akornanni pisut paasisaqarfiginissaannut piffissarujussuaq atortarpaa, Danmarki, ilaannikkullu ass. EU-mi suleqatigiinneq tamaat sinnerlugu, nunat tamalaat akornanni suliassanik ajornakusoortunik suliaqartarluni.

Ministeriunerup Danmark sinnerlugu ilaatigut EU-mi NATO-milu ataatsimeersuarnerit peqataaffigisarpai.

Nunanut allanut politikkimut tunngatillugu ministeriunerup ministereqarfiit allat attuumassuteqartut qanimut suleqatigisarpai, soorlu Nunanut Allanut Naalakkersuisoqarfik aamma Illersornissamut Naalakkersuisoqarfik.

Ministerit

Danmarkimi naalakkersuisut ministerii tamarmik immikkut susassaqarfeqarput. Kultureqarnermut ministeri kulturimut tunngasunik akisussaavoq, Akileraartarnermut ministeri akileraartarnermut tunngasunik il.il. Naalakkersuisoqarfiit amerlanersaat aalajangersimasuupput. Ass. Inatsiseqarnermut Naalakkersuisoqarfik Aningaasaqarnermullu Naalakkersuisoqarfik aalajangersimasuupput.

Inatsit tunngaviusoq naapertorlugu ministerinngornissamut piumasaqaatit pillugit allassimasoqanngilaq. Ministeriuneq assigalugu, ministerit ilaatigut ilinniagaat aalajangersimasuusariaqanngillat - imaluunniit ilinniagaqarsimasuusariaqanngillat.

Ministeri Danmarkimi Folketingimi aamma ilaasortaasariaqanngilaq. Ministeri Folketingimi ilaasortaanngikkuni Folketingip inersuaani isumaqatiginninniarnernut peqataasinnaavoq, qinersinnaananili. Qinersisinnaassaguni Danmarkimi Folketingimut qinigaasimasariaqarpoq.

Ministeritut sulineq ilaatigut ukuninnga imaqarpoq:

  • ministereqarfiup susassaqarfiani nutaamik inatsisissatut siunnersuusiorneq
  • inatsisissat nutaat imarisaat pillugit isumaqatiginninniarneq
  • Folketingimiit apeqqutinik akissuteqarneq, ass. Folketingip ataatsimiititaliaaniit
  • innuttaasunit, kattuffinnit assigisaanniillu saaffiginnissutinik akissuteqarneq
  • ministereqarfiup sulinera pillugu inuiaqatigiinnut ilisimatitsineq, ass. apersorneqarnerit tusagassiuutinullu nalunaarutit aqqutigalugit
  • ministereqarfimmi aalajangiisarneq ministereqarfiullu naammassisaqarfiusumik sulinissaanik qulakkeerineq
  • nunat tamalaat akornanni partiinik suleqateqarneq, tassungalu ilanngullugu EU-mi
  • sapaatip-akunneranut ministerit tamaasa peqatigalugit ataatsimiinnernut peqataaneq
  • Naalagaaffiup siuttuisa ataatsimiinnerini naalakkersuisullu ataatsimiititaliaanni peqataaneq
  • naalakkersuisut isumasioqatigiinnerannut peqataaneq

Ministereqarfimmi sulisut ministerip ulluinnarni suliassaanut tunngatillugu ataatsimiinnissanullu amerlasuunut pilersaarusiornermi ikiuuttarput. Taakku aamma apeqqutinut suliassanut tunngatillugu ministerimut siunnersuisarput.

Ministerip anguniagai, ministerip ministerillu partiiata politikkikkut pingaartitaannit aalajangerneqartarput.

Naalakkersuisut ataatsimut isigalugu politikkikkut anguniagaat takorluugaallu ministerip malinnaavigisussaavai. Taakku naalakkersuisooqatigiinnissamut isumaqatigiissummi allassimapput, annerusumik minnerusumilluunniit sukumiisumik nassuiarneqarsinnaallutik. Sinaakkutit taakku iluanni ministerip, ministeritut sulinermini nammineq politikkikkut isummani malissinnaavai.

Nalinginnaasumik ministerit partiinik isumaqatiginninniarnermikkut inatsisissatut siunnersuutit Folketingimi isummerfigineqannginnerini akuersaartut amerlanerussuteqarnissaannik qulakkeerinnittarput.

Politikkikkut isumaqatigiissut tassaavoq allaaserisaq, naalakkersuisuni partiit folketingimilu partiit allat isumaqatiginninniarnerminni isumaqatigiissutigisimasaat.

Isumaqatigiissutip allanneqarnissaanut qanorlu isikkoqarnissaanut pisortatigoortumik malittarisassaqanngilaq. Politikkikkut isumaqatigiinniarnernut sinaakkutaasoq, malittarisassanik ileqqunillu allanneqarsimanngitsunik arlalinnik tunngaveqarpoq. Partiit taamaalillutik politikkikkut, inatsisitiguunngitsorli, isumaqatigiissutinik malinninnissaminnut pisussaaffeqarput.

Ministeritut akisussaaffik

Ministerip ministeriaqarfiullu oqartussaassuseqarnertik qanoq atorneqarnersoq ministerip qaqugukkulluunniit akisussaaffigaa. Ministereqarfimmi pisut tamarmik inatsisinik unioqqutitsinnginnissaat ministerip akisussaaffigaa. Politikkikkut akisussaaffik tunngaviusumik inatsimmi allaaserineqarsimavoq, inatsisitigullu akisussaaffik ministerit akisussaaffii pillugit inatsimmi allaaserineqarsimalluni.

Paasissutissat eqqortut pingaaruteqarluinnarput

Ministeri Folketingimut paasissutissanik eqqunngitsunik tunniussisinnaanngilaq. Aammattaaq ministeri Folketingip suliamik ingerlatsinerani paasissutissanik, Folketingip suliamik nalilersuineranut pingaaruteqartunik nipangiussisimasussaanngilaq.

Inatsisilerinermut atatillugu paasissutissanik pisariaqartunik pissarsinissamut suliarinninnissamullu folketingi annikitsuinnarnik isumalluutissaqarpoq. Taamaattumik Folketingip naalakkersuisunit ministereqarfinniillu assigiinngitsunit paasissutissat eqqortut naammaginartullu pisariaqartippai. Taamaattoqanngippat pissutsit eqqunngitsut tunngavigalugit Folketingi aalajangiisoorsinnaavoq qinersillunilu.

Folketingi akiligassiinikkut kinguneqartitsisinnaavoq

Folketingimi amerlanerussuteqartut isumaqarpata naalakkersuisut pisortatigoortumik ingerlatsinerat isornartorsiugassaasoq imaluunniit Folketingi paasissutissanik eqqortunik naammaginartunillu tunineqarsimanngitsoq, Folketingi assigiinngitsutigut akiligassiinikkut kinguneqartitsisinnaavoq.

Folketingi:

  • ministerip suliassaminik nakkutiginninnera isornartorsiorsinnaavaa (tamanna qallunaatut taaneqartarpoq ministerimik qingaliineq)
  • ministeri imaluunniit naalakkersuisut tamarmik uppisissinnaavai, nalunaarluni ministerimut imaluunniit naalakkersuisunut tatiginnigani (tatiginninnginnermik taasisitsineq)
  • immikkut ittumik nukinginnartumik suliamik misissueqqissaarnissamut misissuisitanik pilersitsisinnaavoq
  • immikkut ittumik nukinginnartumik suliamik misissueqqissaarnissamut paasiniaaqqissaartussanik pilersitsisinnaavoq
  • isumaqaruni ministeri sulinermini pineqaatissiissutaasinnaasumik iliuuseqarsimasoq, ministerimut unnerluussinissamut suliassap aallartinnissaanik aalajangiisinnaavoq

Folketingimi amerlanerussuteqartut isumaqarpata ministeri eqqunngitsumik iliuuseqarsimasoq, Folketingimi imaluunniit Folketingimi ataatsimiititaliat ilaat, ministerimik isornartorsiuinissamut aalajangiisinnaapput. Isornartorsiuineq tamanna tusagassiuutinit qallunaatut taaneqartarpoq ministerimik qingaliineq.

Qingaliineq ministerimik isornartorsiuinermut Folketingimi ilaasortanit atorneqartarpoq. Qingaliinerli inatsisitigut kinguneqartitsissutaasinnaanngilaq, isornartorsiuinerlu ministerip tunuarnissaanut pisussaaffiliinani. Politikkikkulli annertuumik takussutissiisarpoq.

Folketingimi amerlanerussuteqartut ministerimik tatiginninnginnertik oqaatigippassut, ministeri tunuassaaq, naak pineqaatissiissutaasinnaasumik iliuuseqarsimanngikkaluarluni. Folketingimi amerlanerussuteqartut ministerimik tatiginninnginnerat naammappoq. Inatsit tunngaviusoq naapertorlugu tamanna aalajangersarneqarsimavoq.

Folketingi tatiginninnginnerminut tunngavilersortariaqanngilaq. Taamaakkaluartoq amerlanerussuteqartut Folketingimi ministerip suliassaminik naammassinnissimannginnera tunngavigisarpaat. Ass. imaassinnaasoq Folketingip tunngavilersuutigigaa ministerip Folketingimut eqqunngitsumik paasissutissanik tunniussisimanera imaluunniit paasissutissanik pingaarutilinnik nipangiussisimanera.

Folketingimi amerlanerussuteqartut ministeriunermut tatiginninnginnertik ersersippassuk, ministeriuneq qinersisitsisinnaavoq imaluunniit naalakkersuisut tunuarsinnaapput. Taamaattoqarpat Folketingi atuuttoq nutaamik naalakkersuisuutitaqalernissamik aaqqissuussissaaq.

Folketingip ministeriunermut naalakkersuisunullu tatiginninnginnermik oqaaseqaammik akuersissuteqartarnera qaqutigoortorujussuuvoq.

Folketingi imaluunniit inatsiseqarnermut ministeri misissuisitanik suliami aalajangersimasumi qanoq ingerlasoqarsimaneranik misissuisussanik nalunaaruteqartussanillu pilersitsisoqarnissaanik aalajangiisinnaapput. Aammattaaq misissuisitat nalilersueqquneqarsinnaapput inatsisitigut akisussaaffiliilluni suliassanngortitsinissamut pissutissaqartoqarnersoq.

Folketingi imaluunniit inatsiseqarnermut ministerip misissuisitanik pilersitsinissaq aalajangerpagu, taava inatsiseqarnermut ministeri misissuisitat ilaasortassaannik siulittaasussaannillu toqqaassaaq. Ilaasortat oqartussanut inunnullu misissuinermi pineqartunut attuumassuteqassanngillat.

Aamma inatsiseqarnermut ministerip aalajangissavaa misissuisitat suut misissuiffigissaneraat. Misissuisitanik pilersitsinissamut suliniut Folketingimit aallartinneqarsimappat, taava Folketingi peqataatinneqassaaq.

Misissuisitat suliassaat amerlasuutigut ukiuni arlalinni sivisussuseqarsinnaasarput. Suliaq naammassineqarpat misissuisitat nalunaarusiamik saqqummiussissapput. Tassani misissuinerup inerneri atuarneqarsinnaassapput.

Misissuisitat eqqartuussisutut oqartussaassuseqanngillat. Qanoq pisoqarsimanersoq nassuiarsinnaavaat, suliarli pillugu eqqartuussisinnaanatik. Misissuisitat nalunaarusiaat tunngavigalugu naalakkersuisut aalajangissavaat atorfilittat akisussaaffilissanerlugit.

Misissuisitat nalunaarusiaat ministerip pisortatigoortumik suliaanut tunngassuteqarpat ministerip akisussaaffilerneqarnissaanut pissutissaqarnersoq paasiniarlugu folketingi isummissaaq.

Folketingip ministeriunerup iliuuserisimasai paasiniaaqqissaartussanik pilersitsinikkut misissuiffigisinnaavai. Paasiniaaqqissaartussat Folketingimit tunngavilerneqartarput. Tassa misissuineq Folketingimit aallartinneqartarpoq, paasiniaaqqissaartussallu suut misissussaneraat tassani aalajangerneqartarlutik. Siunertaavoq suliassat ammasumik imaluunniit Folketingimit annertuumik eqqumaffigineqarsimasut misissorneqarnissaat.

Paasiniaaqqissaartussani minnerpaamik ilaasortassat pingasut Folketingimit toqqarneqassapput. Taakku nakerisarsiortuussanngillat suliamullu attuumassuteqassanatik. Paasiniaaqqissaartussani siulittaasoq eqqartuussisuussaaq.

Misissuineq sivisunerpaamik ukiumik ataatsimik sivisussuseqassaaq. Taamaattumik paasiniaaqqissaartussanit misissuinerit, misissuisitanit misissuinernut naleqqiullugit sukkanerusumik killilimmillu suliassaqarfiusumik ingerlanneqartarput.

Misissuineq naammassippat nalunaarusiaq inernerillu Folketingimut tunniunneqassapput. Paasiniaaqqissaartussat misissuisinnaapput nalunaarusiorlutillu, eqqartuussisinnaanatilli. Ministeri akisussaaffilerneqassappat tamanna kingusinnerusukkut Folketingip ingerlateqqissavaa.

Folketingi pasitsaassiguni ministeri pisortatigoortumik suliaqarnermini unioqqutitsisimasoq, ministerip eqqartuussiviit qullersaannut sassartinneqarnissaa Folketingip piumasarisinnaavaa.