Akissarsiat

Folketingimi ilaasortat Folketingimi sulinerminni akissarsiaqartinneqartarput. Tassani ilaapput tunngaviusumik akissarsiaq aamma aningaasartuutinut tapiissutit. Qinersisarnermut inatsit naapertorlugu ilaasortat tunngaviusumik akissarsinissaminnut aningaasartuutinullu tapiissutisinissaminnut pisussaaffeqarput. Taamaattumik suliaminnut akissarsiaqannginnissartik qinersinnaanngilaat. Qinersisarnermut inatsimmi aamma akissarsiassap annertussusia aalajangersarneqartarpoq.

Aningaasartuutinut tapiissutit marluupput akileraarutitaqarnatillu:

• aningaasartuutinut tapiissut I ilaasortanut Danmarkimi najugalinnut tunniunneqartarpoq
• aningaasartuutinut tapiissut II ilaasortanut Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu qinigaasunut tunniunneqartarpoq

Folketingip ineqarnermut tunngatillugu aaqqissuussinera

2009-mi Folketingi ineqarnermut tunngatillugu nutaamik aaqqissuussivoq, Folketingimi ilaasortanut Sjællandip avataani aalajangersimasumik najugalinnut ilassutitut inissiami inissaqartitsisalerluni.

Nutaamik aaqqissuussinermi ilaasortat nutaat qinikkat piumasaqaatinik naammassinnittut, Københavnimi inissamik ujartuinissaminnut piffissaajannginnissaat nukissaajannginnissaallu, ullorlu siulleq aallarnerfigalugu politikkikkut suliaqarnermut ukkatarinnissinnaanissaat siunertaavoq.

Ullumikkut Folketingimiit periarfissaapput:

• Inissiat 90-it ilaasortanit inigineqarsinnaasut
• Folketingip siulittaasoqarfiani ilaasortanut inissiat tallimat

Ilaasortat inissiamik neqeroorfigineqartut inissaqarnermut marloriaammik akiliisartut taperneqartarput. Folketingimut ilaasortat Sjællandip avataani aalajangersimasumik najugallit inissaqartinneqanngikkunik, Folketingimi sulianut atatillugu ataatsimiinnerni Københavnimi akunnittarfimmiinnermut aningaasartuutit matussuserneqarsinnaapput.

Immikkut ittumik pisoqartillugu, piffissarlu ilaasortap akunnittarfimmiiffissaa sivisuallaassappat, ilaasortaq pineqartoq Københavnimi aalajangersimasumik saniatigut inissiamut akiliummut taarsiivigineqarsinnaavoq.

Ilaasortanut, Sjællandip avataani aalajangersimasumik najugaqartunut inissianik immikkoortitsisoqareernerata kingorna, Folketingi inuttaqanngitsunik inissaqartitsippat init taakkua qinnuteqarnermi Folketingimi ilaasortanit akeqanngitsumik, Folketingip ukiui ataasiakkaarlugit atorneqarsinnaapput. Ilaasortat taamatut inissiamik neqeroorfigineqartut inissaqarnermut marloriaammik akiliisartutuulli taperneqarneq ajorput.

Københavnimi akunnittarfimmi unnuineq

Folketingimi ilaasortap nalinginnaasup ukiup ingerlanerani Folketingimi sulinermut atatillugu ataatsimiinnerminut atatillugu Københavnimi akunnittarfimmi unnuinernut 12-inut aningaasartuutai matussuserneqarsinnaapput. Aningaasartuutit matussuserneqartarput:

• ilaasortaq inissaqartinneqanngippat
• ilaasortaq ineqarnermut aningaasartuutinut taarsiivigineqarneq ajorpat
• ilaasortaq ineqarnermut marloriaammik aningaasartuutinut tapiiffigineqanngippat

Storkredsini akunnittarfinni unnuisarneq

Storkredsini ataatsimiinnernut atatillugu ilaasortap najugaqarfia storkredsimut ungasippat, Folketingimi ilaasortaq nalinginnaasoq ukiumi ataatsimi storkredsimi qinigassanngortiffimmi unnuinernut 12-inut aningaasartuutinut taarsiivigineqarsinnaavoq.

Ilaasortamut Sjællandimeersunut, Fynimi imaluunniit Jyllandimi qinigassanngortittunut tamanna atuuppoq.

Ilaasortanulli Københavnimi imaluunniit Københavnip eqqaani Storkredsinut qinigassanngortissimasunut, akunnittarfimmut aningaasartuutit tapiiffigineqassanngillat, ataani allassimasut ilaasortamut atuuppata:

• ilaasortaq inissaqartinneqarpat
• ilaasortaq saniatigut inissiamut aalajangersimasumut taarsiivigineqartarpat
• ilaasortaq ineqarnermut marloriaammik aningaasartuutinut tapiiffigineqartarpat

Folketingimi ilaasortat politikkikkut sulinerminnut atatillugu tamanut angallassissutinik atuinermut angalanermullu aningaasartuutaat matussuserneqartarput.

Tamanut angallassissutinut frikorti

Folketingimut ilaasortat ukununnga frikortinnassinnaapput

• DSB
• Movia
• Københavnip metroa

Frikortit ilaasortat politikkikkut sulinerannut atatillugu tamanut angallassissutinik atuinermut atorneqarsinnaapput, taassumalu ataani najugaqarfiup Christiansborgillu akornanni angalanermi.

Brobizz/umiarsuit ikaartaatit

Folketingimi ilaasortat politikkikkut sulinerannut atatillugu umiarsuarnut ikaartaatinut ikaartarfissuarnullu (Storebælt/Øresund) aningaasartuutit Folketingimit akilerneqartarput. Ilaasortat tamatumani Brobizzimik pissarsisinnaapput.

Nunap iluani timmisartornerit

Folketingimi ilaasortat politikkikkut sulinerannut atatillugu nunap iluani timmisartornerit Folketingimit akilerneqartarput. Tassa najugaqarfiup Christiansborgillu akornanni aamma politikkikkut ataatsimiinnernut atatillugu timmisartornerni.

Taxa

Folketingimi ilaasortat politikkikkut sulinerminnut atatillugu immikkut pisoqartillugu taxartarsimanernit aningaasartuutit Folketingimit matussuserneqartarput. Tassa ukunani taxarsimanermi:

• Christiansborgip Københavnillu timmisartoqarfiata akornanni
• Christiansborgip Københavnillu qimuttuitsoqarfiata akornanni
• Christiansborgip Østerport Stationillu akornanni
• Christiansborgip Kongens Nytorvimilu metrortarfiup akornanni

Sulinermut atatillugu Folketingimit nunanut allanut angalasussaanermi illoqarfiit pingaarnersaata iluani, ilaasortap najugaqarfiata Københavnillu mittarfiata akornanni taxarsimanermut aningaasartuutit Folketingip akilertarpai.

Illoqarfiit pingaarnersaata avataani ilaasortap najugaqarfiata sumiiffimmilu mittarfiup/sumiiffimmi qimuttuitsup qaninnerpaap akornanni taxarsimanermut aningaasartuutit Folketingip akilissavai - tamanut angallassinermik atuineq periarfissaanngippat. Maleruagassat taakku malinneqassapput ilaasortat illoqarfiit pingaarnersaata avataani najugaqartut Christiansborgimit/mut angalassappata imaluunniit sulinermut atatillugu Folketingimiit nunanut allanut angalassappata.

Aqqutit ataasiakkaat akornanni tamanut angallassineq periarfissaanngippat ilaasortat taxamut akiliutaat taarserneqarsinnaapput. Tamanna ukunani atuuppoq:

• Aalborgimi timmisartoqarfiup Aalborgimilu qimuttuitsoqarfiup akornanni
• Sønderborgimi timmisartoqarfiup Sønderborgimilu qimuttuitsoqarfiup akornanni

Nammineq biilimik ingerlaarnermut tapiissut

Folketingimi ilaasortat najugaqarfiup Christiansborgillu, najugaqarfiup politikkikkullu ataatsimiiffiup aamma Christiansborgip politikkikkullu ataatsimiiffiup akornanni nammineq biilimik ingerlaarnermut taarsiivigineqarsinnaapput - nunap iluani timmisartorneq akikinneq periarfissaanngippat.

Illoqarfiit pingaarnersaata avataani ilaasortap najugaqarfiata sumiiffimmilu mittarfiup/sumiiffimmi qimuttuitsup qaninnerpaap akornanni nammineq biilimik ingerlanermut aningaasartuutit Folketingip akilissavai - tamanut angallassinermik atuineq periarfissaanngippat,

• ilaasortarlu Christiansborgimut/mit angalassappat,
• imaluunniit sulinermut atatillugu Folketingimit nunanut allanut angalassappat.

Angalanermut tapiissuteqarneq akileraartarnermut ataatsimiititaliamit aalajangersarneqartut malillugit suliarineqartarpoq, tak. akileraarusiineq pillugu inatsimmi § 9 B.

Nunani allani angalaneq

Folketingimi ilaasortat ataatsimiititaliamut atatillugu angalanerini aallartitatut angalanerini imaluunniit nunani allani paasisassarsiornerlutik angalanerini angalanermut, akunnittarfinnut, nerisaqarnernut il.il. aningaasartuutit Folketingimit akilerneqassapput.

Ilaasortaq nalinginnaasoq qinersisimaneq napparsimanerluunniit pissutigalugit Folketingimiit tunuarpat, ilaasortaq tunuarnerminiit qaammatini 6-24-ni tunngaviusumik akissarsiap naleqataanik akissarsiaqartinneqassaaq. Akissarsiaqartinneqarnissamut piffissaq ilaasortap qanoq sivisutigisumik Folketingimi ilaasortaasimanera apeqqutaatillugu aalajangerneqartarpoq.

Akissarsiat soraarnerussutisiat assigisaalluunniit ullormiit siullermiit ilanngaatigineqartarput. Taamaattorli 160.484 koruunit angullugit isertitat, qaammatini siullerni 12-ini (apriilimi 2024-mi annertussutsit malillugit) ilanngaatigineqassanngillat.

Folketingetimi ilaasortat ilaasortaasimasullu ilinniaqqinnissaannut aningaasartuutit matussuserneqarsinnaapput.

Inatsisartunut ilaasortaq ilinniagaqaqqinnissaminut assigisaannullu ilaasortaanermut ukioq tamakkerlugu (apriilimi 2024-mi annertussutsit malillugit), 31.866 koruuninik katersisarpoq, ilaasortaanermulli piffissami ataatsimi annerpaamik ukiuni arfinilinni.

Aningaasat katersorneqartut ilaasortaanermut piffissami katersuiffigisami immaqalu soraarnermi akissarsiaqartinneqarnerup nalaani, ilaasortaaffik taanna tunngavigalugu ilinniagaqaqqinnissamut assigisaannullu aningaasartuutinut matussusiissapput.

Folketingimi ilaasortanut ulloq 1. novembari 2022-mi imaluunniit siusinnerusukkut qinersisoqarnerani Folketingimiit tunuarsimasunut, siusinnerusukkut ilinniagaqaqqinnissamut aaqqissuussami malittarisassat atuupput, tak. peqqussummi nr. 1081, 6. oktober 2014-imeersoq.