Folketingimi siulittaasoq

Folketingip siulittaasua Folketingip sulineranik aqutsisuuvoq.

Større

Siulittaasoqarfik peqatigalugu Folketingimi siulittaasup Folketingimi sulineq aqutaraa. Siulittaasup inatsisiliornermi sulinerup pilersaarutit malillugit ingerlanneqarnissaa Folketingimilu ilaasortat sulinerminni pitsaanerpaamik tunngavissaqarnissaat qulakkiissavai.

Folketingimi siulittaasup aamma qulakkeertarpai:

  • inatsisartoqarnikkut sulineq inatsimmi tunngaviusumi malittarisassat naapertorlugit ingerlanneqarnissaa, ilaatigut Folketingip (inatsisiliortutut oqartussaasut) aamma Danmarkimi naalakkersuisut (aqutsisutut oqartussaasut) akornanni suleqatigiinnermut tunngaviusut ataqqineqarnissaat
  • inatsisartoqarnikkut sulinerup folketingip suleriaasiani malittarisassat malillugit ingerlanneqarnissaa

Folketingimi ilaasortat allat assiginagit siulittaasup inatsiseqarnikkut sulinermut nalinginnaasumut peqataasassanngilaq. Kisianni siulittaasoq Folketingimi ilaasortaavoq, ilaasortallu allat naligalugit politikkikkut oqallinnernut qinersinernullu peqataanissaminut pisinnaatitaaffeqartuaannarpoq.

Folketingimi siulittaasoqarfik pillugu paasisaqarnerugit

Folketingimi siulittaasoq tassaavoq Folketingip pisortatigoortumik avammut kiinnertartua

Siulittaasoq Folketingip pisortatigoortumik avammut kiinnertartoraa sinniisoqarfinnilu arlalinni suliassaqartartoq.

Danmarkimiit nunaniillu allaniit pisortatigoortumik qaaqqusat amerlasuut ukiut tamaasa Folketingimut pulaartartut siulittaasumit tikilluaqquneqartarput. Siulittaasup aamma tikilluaqqusarpai:

  • kattuffiit namminneq kajumissutsiminnik suliaqartartut
  • atorfeqarfiit
  • atuartut
  • kulturikkut nuimasuut
  • innuttaasut uummammioqartut 

Folketingi nunanut allanut tikeraassappat, ass. parlamentini allani, siulittaasoq tikeraarnermi qullersatut inissisimasarpoq.

Sinniisutut suliassarpassuit siulittaasoq ingerlatitseqqiinissamut periarfissittarpaat, ass. inuiaqatigiit naalakkersuinerat qanoq ingerlanersoq aammalu danskit demokratiianni pimoorussamik peqataanissamut suut periarfissaanersut.

Siulittaasussatut qinigaasoqartarpoq

Folketingimut qinersisoqareernerani Folketingi nutaaq siulittaasussamik qinersigaangat. Taanna inatsimmi tunngaviusumi allaqqavoq. Ukiut tamaasa Folketingi oktobarip qaammataani marlunngornermi siullermi ammaraangat ilaasortat siulittaasussamik qinerseqqittarput.

Taamaattumik siulittaasuuneq qinigaanikkut pisarpoq - politikkikkut immikkoortortat akimorlugit Folketingimi suleqatigisanit tatiginninnermik takutitsinerusoq. Qinikkatut atorfinni siulittaasutut atorfik ataqqinaateqarnerpaatut isigineqartarpoq.

Folketingimi siulittaasoq aamma Suleriaaseq pillugu Ataatsimiititaliami siulittaasuusarpoq.

Folketingimi qinersineq pillugu paasisaqarnerugit

Piffissap ingerlanerani siulittaasut

  • Søren Gade (V) 2022-
  • Henrik Dam Kristensen (S) 2019-2022
  • Pia Kjærsgaard (DF) 2015-2019
  • Mogens Lykketoft (S) 2011-2015
  • Thor Pedersen (V) 2007-2011
  • Christian Mejdahl (V) 2003-2007
  • Ivar Hansen (V) 1998-2003
  • Erling Olsen (S) 1994-1998
  • Henning Rasmussen (S) 1993-1994
  • H.P. Clausen (K) 1989-1993
  • Erik Ninn-Hansen (K) 1989
  • Svend Jakobsen (S) 1981-1989
  • K.B. Andersen (S) 1978-1981
  • Karl Skytte (R) 1968-1978
  • Julius Bomholt (S) 1964-1968
  • Gustav Pedersen (S) 1950-1964
  • Julius Bomholt (S) 1945-1950
  • Hans Rasmussen (S) 1933-1945