Nunanut allanut politikkikkut aalajangiisartut sulinerat, suliassai akisussaaffiilu

Nunanut allanut politikkikkut aalajangiisartut sulineranni oqaluuserisassat siammasissorujussuupput. Sammisat nunanut allanut politikkimut isumannaallisaanermullu politikkimut attuumassutillit aalajangiisartuni suliarineqartarput. Nunanut allanut politikkikkut aalajangiisartut suliassaat pingaarnerpaaq tassaavoq nunanut allanut politikkimut aamma isumannaallisaanermut politikkimut atatillugu naalakkersuisunik siunnersuinissaq.

Inatsit tunngaviusoq aamma aalajangiisartunut inatsit aalajangiisartut sulinerannut tunngaviusumik aalajangersaapput. Aalajangiisartut sulinerat, Folketingimi ataatsimiititaliat aalajangersimasut sulinerat assiginagu, inatsisitigut aalajangerneqartarpoq.

Inatsit tunngaviusoq pisussaaffiliivoq Danmarkimi naalakkersuisuni nunanut allanut politikkikkut suliassat annertunerusut pillugit aalajangiisoqartinnagu nunanut allanut politikkikkut aalajangiisartunit siunnersorneqarsimanissamik, taamaattorli Danmarkip nunanut allanut politikkianik ingerlatsineq naalakkersuisut akisussaaffigaat. Tamanna aamma inatsit tunngaviusumi allaqqavoq.

Aalajangiisartut pillugit inatsimmi naalakkersuisut ima pisussaaffilerneqarput:

• nunanut allanut politikkikkut suliassat annertuut pillugit aalajangiisartut isumasioqatigineqassapput
• nunanut allanut politikkimut tunngasut pillugit aalajangiisartut ilisimatinneqartassapput
• apeqqutit nunanut allanut politikkimut aamma isumannaallisaanermut politikkimut tunngasut aalajangiisartunut oqaloqatigiissutigineqassapput

Aalajangiisartut ataatsimiinneranni tatigeqatigiinneq pingaaruteqarluinnarpoq. Aalajangiisartut inatsisaanni allassimavoq aalajangiisartuni ilaasortat aalajangiisartuni tusartakkat pillugit nipangersimasussaatitaasut.

Nunanut allanut politikki, qaqutikkut aatsaat, Folketingimi isumaqatigiinniarnernut inatsisiliornernullu annertuunut attuumassuteqartarpoq.

Ministeriaqarfiit

Nunanut allanut politikkikkut aalajangiisartut politikkikkut ministeriaqarfii pingasuupput:

• Statsministerip ministeriaqarfia –  aalajangiisartut Europami siunnersuisoqatigiit ataatsimiinnerinut malinnaasarnerat pillugu
• Nunanut allanut ministeriaqarfik - aalajangiisartut nunanut allanut politikkimi isumannaallisaanermullu politikkimimi ileqqoq malillugu susassaqarfinni suliaqartarnerat pillugu ineriartortitsinermullu ikiuutaasarlutik
• Illersornissamut ministeriaqarfik ‒  Danmarkip sakkutuunut aningaasaliissuteqannginnerani aalajangiisartut naalakkersuisunut siunnersuisarnerat pillugu

Nunanut allanut politikkikkut aalajangiisartut aamma nunanut allanut ataatsimiititaliap assigiinngissusiat

Nunanut allanut politikkikkut aalajangiisartut aamma nunanut allanut ataatsimiititaliaq tamarmik nunanut allanut politikkimik sillimaniarnermillu politikkimik suliaqartarput, suliassaalli assigiinngitsuullutik.

Inatsit tunngaviusoq naapertorlugu nunanut allanut politikkikkut aalajangiisartut suliassaraat nunanut allanut politikkikkut susassaqarfinnut annerusunut tunngatillugu naalakkersuisunut siunnersuissallutik.

Nunanulli allanut ataatsimiititaliaq makkuninnga suliassaqarpoq:

• inatsisissatut siunnersuutit aalajangigassallu suliarisarpaat
• Danmarkimi naalakkersuisut nunanut allanut politikkiannik isumannaallisaanermullu politikkiannik inatsisartoqarnikkut nakkutilliineq
• Danmarkip ineriartornermut politikkianik suliaqarneq

Atlantikup avannaani Folketingimi ilaasortat sisamat nunanut allanut politikkimut aalajangiisartuni amerlanertigut sinniisoqartarput, nunanulli allanut ataatsimiititaliami sinniisoqarnissaq pisariaqarani.

Nunanut allanut politikkikkut aalajangiisartut sassartitaqarsinnaanngillat, ataatsimiititalianili assigiinngitsuni, taassumalu ataani nunanut allanut ataatsimiititaliamut sassartoqarsinnaavoq.

Paasisassarsiorluni angalaneq nunallu tamalaat akornanni ataatsimiinnerit

Nunanut allanut paasisassarsiorluni angalanerit aqqutigalugit nunanut allanut politikkikkut aalajangiisartuni ilaasortat ilisimasanik isumassarsianillu katersisarput.

Paasisassarsiorluni angalanerni siunertaasarpoq ilaasortat aalajangiisartunut soqutiginartut pillugit immikkut paasisaqarnerulernissaat. Nalinginnaasumik anguniarneqartarpoq nunami ataatsimi arlalinniluunniit, imaluunniit nunap immikkoortuini nunanut allanut politikkikkut isumannaallisaanermullu politikkikkut pisunik ilisimasaqarnerulernissaq. Paasisassarsiorluni angalaneq nalinginnaasumik sap. ak. sivisussuseqartarpoq aalajangiisartunilu ilaasortat sinniisoqarfiat peqataasarluni.

Aalajangiisartuni ilaasortat nunat tamalaat akornanni ataatsimeersuarnernut assigiinngitsunut peqataanermikkut, soorlu EU-p aamma NB8-p (Nordic-Baltic Eight) ataanni - Nunat Avannarliit Baltikumimilu nunat arfineq-pingasut suleqatigiiffiat - nunap immikkoortuini suleqatigiinnernut peqataasarput.

Nunanit allanit tikeraartoqarneq

Nunanut allanut politikkikkut aalajangiisartut ukiut tamaasa nunanit assigiinngitsuneersunit tikeraarneqartarput. Ilaatigut:

• ministerit
• politikkerit
• kattuffiit

Tikeraartoqartarneq nunat tamalaat pillugit ilisimasaqarnerulernissamut sulianullu isumassarsiornissamut ikiutaasarpoq.